Muikeita muinaismuistoja Muilamäeltä - kuvakertomus Muilamäen kaivaukselta 2015

Maanantaiaamuna 27.7. Joutsenon Kuurmanpohjassa joukko angolaisia aloitti kaivamisen uudella alueella Muilamäessä aiemman Saarenoja 2:n jälkeen. Meitä johti viime vuodelta tuttu kolmikko, Aivar Kriiska, Tapani Rostedt ja Jukka Ora. Osa angolaisista oli ollut mukana jo edellisellä viikolla . Alueen on aiempien tutkimusten perusteella todettu olevan mesoliittinen, 200 - 300 vuotta nuorempi kuin Saarenoja. Kaivaus sijaitsi rajavyöhykkeellä, mikä toi omia mausteitaan kaivaukselle kulkuun ja siellä työskentelyyn.

Kaivajat ja mittamiehet työssään

Puhdistus vaatii tarkkuutta

Pintakerrokset oli jo kaivettu, joten pääsimme heti kulttuurikerrokseen kiinni. Osuimmekin heti runsaslöytöiseen alueeseen: kvartsi-iskoksia ja luuta runsaasti, piitä harvakseltaan, myös joitakin esineitä ja niiden katkelmia. Hienoimmat esineet olivat palaset luisesta kärjestä, johon on ollut kiinnitettynä mikroliittejä. Monet löydöt osoittivat selvästi siirtymistä piistä kvartsin käyttöön, vaikka tekniikassa oli vielä piikauden perintöä. Harvinainen löytö oli myös piikivisen säleytimen katkelma.  Kaivettujen seitsemän - kahdeksan kerroksen ajan jatkuneiden löytöjen sijoittumisesta voitiin päätellä, että paikalla on sijainnut asumus. Työn ohessa juhlistimme Aivarin 50-vuotismerkkipäivää lahjoittamalla hänelle uuden sinisen angopaidan. Kun kaivaus päättyi 31.7.,työ oli vielä kesken. Kaivauksia jatkettaneen tulevina vuosina. 

Löydetyt luisen kärjen katkelmat yhteen sovitettuina (n. 5 cm)

Kvartsilouhoksen löytäjät puhdistustyössä

Kaivausta laajennettiin kapealla kaistaleella, josta muinaisjäännösten lisäksi löytyi metalliosa, ilmeisesti sodanaikaisen ammuksen siiveke. Viranomaiset tutkivat alueen metallinetsimillä ja totesivat sen vaarattomaksi.   Paikalla vierailleet arkeologit Sarita Sandell ja Kerkko Nordqvist löysivät parinkymmenen metrin päästä kaivauksesta kvartsilouhoksen, jota muinaiset asukkaat ovat mahdollisesti käyttäneet. Angolaiset tutustuivat myös Kiurulassa sijaitsevaan "käärmekallioon"; käärme on historiallisella ajalla hakattu ja hiottu kallioon alkuperäisiä uurteita hyödyntäen.

Kallioon kuvattu kiemurteleva käärme

Teksti ja kuvat Pekka Rantanen